Kolmannessa Perinteessä sanotaan, että ”Ainoa edellytys jäsenyydelle on halu lopettaa himoitseminen ja tulla seksuaalisesti raittiiksi”. Tämän vaatimuksen perusteella voisi ajatella, että seksuaalisen raittiuden määritelmä on suhteellinen asia, jonka määrittelemme itse. Pintapuolisesti ajatus voisi kuulostaa houkuttelevalta ja demokraattiselta. Ei meidän mielestämme. 

Järkeilymme olivat nerokkaita. Olemme kokeilleet harrastaa pelkästään masturbointia, muodostaa vain ”merkityksellisiä suhteita” tai suhteita, joissa ”todella välitämme” toisesta ihmisestä. Tai turvauduimme vain yhden yön juttuihin, prostituoituihin tai seksiin tuntemattomien kanssa, ”jotta kukaan ei tulisi satutetuksi”. Pitkällä aikavälillä tällaiset kokeilut ja yritykset eivät toimineet meidän kohdallamme. Todellista toipumista ei tapahtunut. Raittius toimii meidän kohdallamme.

Miten voimme pitää itseämme raittiina, jos edelleen turvaudumme pakonomaisesti mihin tai kehen tahansa? Suurimmalla osalla meistä ei ollut koskaan epäilystäkään siitä, mitä meidän oli lopetettava. Me kyllä tiesimme. Jos tullessamme SA-ryhmään voimme itse määritellä oman raittiutemme, ei kestä kauaakaan kun järkeilymme ottaa taas ohjat! Ja jos määrittelemme itse oman raittiutemme tason, emme todennäköisesti saavuta muuta. 

Määritellessämme raittiutta emme puhu niiden puolesta, jotka eivät kuulu Nimettömien Seksiholistien yhteisöön.. Voimme puhua vain omasta puolestamme. Joten naimisissa olevalle seksiholistille seksuaalinen raittius tarkoittaa sitä, ettei hän harrasta seksiä itsensä eikä muiden henkilöiden kuin puolisonsa kanssa. Naimattomalle seksiholistille seksuaalinen raittius tarkoittaa vapautta kaikenlaisesta seksistä. Ja meille kaikille, niin naimattomille kuin naimisissa oleville, seksuaalinen raittius sisältää myös edistyvän voiton himosta. SA:n raittiusmääritelmässä termi ”puoliso” viittaa aviopuolisoon miehen ja naisen välisessä avioliitossa.  

Myönnämme tietysti, että ihminen voi olla seksuaalisesti ”kuiva”, mutta ei raitis himosta tai riippuvuudesta. AA:ssa havaittu ”kuivahumala” pätee myös meihin, sinkkuihin ja naimisissa oleviin. Mutta pyrimme välttämään arvioimasta jonkun toisen sisäisen raittiuden laatua. Sen on tultava yksilöltä itseltään. Ja jos tällaiset henkilöt jatkavat kokouksissa käymistä, yleensä käy ilmi, elävätkö he vapaana seksuaalisen himon, fantasian tai riippuvuuden vallasta, puhumattakaan riippuvuuksien vaihtamisesta. Tämä toipumisen piirre näyttää olevan asteittainen. Siksi SA:n lausunto: ”Todelliseen raittiuteen sisältyy edistyvä voitto himosta.” Meidän on kuitenkin edistyttävä, tai toipuminen jää saavuttamatta! Meidän kaikkien – naimattomien, naimisissa olevien, miesten ja naisten, elämäntavasta riippumatta – todellinen ongelma on yksi ja sama: väärä hengellinen yhteys.

Olemme havainneet, että kalenteriraittiuden pituutta tärkeämpää on sen laatu ja oma henkilökohtainen rehellisyytemme. Fyysinen raittius ei ole itseisarvo, vaan keino kohti päämäärää – pakkomielteen voittamista ja edistymistä toipumisessa. Me olemme usein ainoat, jotka tiedämme syvällä sisimmässämme, olemmeko todella raittiina ja toipumassa. (On myös mahdollista, että huijaamme itseämme.) Parempi tunnustaa, missä todella olemme, kuin piiloutua raittiuspäivämme taakse, huijata itseämme ja vaarantaa yhteytemme toistemme kanssa. 

Se, että naimisissa olevat voivat harrastaa seksiä puolisonsa kanssa ja kutsua itseään ”raittiiksi”, ei ole minkäänlainen etu. Se voi jopa haitata toipumista. Jotkut naimisissa olevat myöntävät, että vaikka he eivät enää ”toteuta pakkomiellettä”, voitto himosta on yhä saavuttamatta. Itse asiassa naimisissa olevilla tuntuu usein olevan vaikeampaa saada voitto himosta ja riippuvuudesta, elleivät he käy läpi täyttä seksuaalista pidättäytymistä. Ja useimmiten naimisissa olevat valittavat, että sinkuilla on helpompaa! Totta puhuen: seksiholistit – olivatpa he toipuvia tai eivät, sinkkuja tai naimisissa – voivat odottaa, että heillä tulee olemaan ongelmia seksin kanssa! Puhumattakaan monista muista ongelmista, jotka liittyvät siihen, että yrittää elää ja olla tekemisissä toisten kanssa. 

Tavoittelemme paitsi negatiivista raittiutta, sitä ettemme toteuta seksiholismiamme, myös asteittaista voittoa pakkomielteisestä katselemisesta ja ajattelusta. Pyrimme myös positiiviseen raittiuteen, joka perustuu todelliseen henkilöiden väliseen yhteyteen. Sairautemme suuri siunaus (tai tapauksesta riippuen, kirous) on se, että vieroittautumisen jättämä tyhjiö sisimmässämme ei koskaan täyty ennen kuin pystymme antamaan ehdoitta ja olemaan yhteydessä toisiin. Koko ajan olimme luulleet, että löytäisimme yhteyden ottamalla; nyt näemme, että saamme sen antamalla. Koko käsityksemme seksistä alkaa muuttua. Seksi löytää yksinkertaisen ja luonnollisen paikan, jota sillä ei koskaan aiemmin voinut olla, ja siitä tulee vain yksi niistä asioista, jotka virtaavat aidosta yhteydestä sitoutuneessa avioliitossa. Ja tällöinkin olemme huomanneet, että seksi on vapaaehtoista. 

Tämä määritelmä tukee yhteyttä ja hyvää hengellistä tilaa kokouksissa. Ilman seksuaalisen raittiuden määritelmää tekisimme mahdolliseksi sen, että ne, jotka vielä harjoittavat himoa jollakin tavalla, voivat johtaa kokouksia ja toimia päättävissä tehtävissä, jotka vaikuttavat paitsi ryhmään myös koko SA:han. Tämä voisi myös vaarantaa hengellisen ilmapiirin niin, että Jumalan läsnäolon voima ei olisi aktiivinen kokouksissa ja yhteisössä. Vaikka ryhmät voivat pysyä yhdessä ilman sitoutumista raittiuteen – aivan kuten yksilöt voivat tilapäisesti tuntea olonsa paremmaksi ilman sitä – olemme havainneet, että ryhmissä ei ole todellista hengellistä ykseyttä ilman yhteistä sitoutumista raittiuteen ja toipumisessa edistymiseen. ”Henkilökohtainen toipuminen riippuu SA:n yhtenäisyydestä” (Perinne yksi). Raittius ja himon voittaminen ovat perustana yhtenäisyydellemme ja yhteiselle hyvinvoinnillemme, joiden on oltava etusijalla. Raittiutemme on ehdoton edellytys, toipumisemme ja yhteisömme välttämätön perusta. Ilman tätä kokemusta meillä ei ole mitään.

Meille raittius toimii.

Me ”elämme ja annamme elää”, mutta emme kutsu toisiamme raittiiksi, ellemme elä raittiudessa.