Mikä toimii meidän tapauksessamme:

Ne meistä, jotka toipuvat Nimettömissä Seksiholisteissa ajautuivat tänne saman ongelman monien eri ilmenemismuotojen takia. Jotkut meistä sopivat yhteiskunnan stereotypioihin siitä mikä seksiholisti saattoi olla, jotkut taas eivät. Jotkut meistä ajautuivat myymään tai ostamaan seksiä kaduilla, toiset taas harjoittamaan sitä nimettöminä baareissa tai julkisilla paikoilla. Jotkut meistä löysivät itsensä tuskallisista ja tuhoisista suhteista, tai epäterve pakkomielle kulutti meitä, kohdistuipa se tiettyyn henkilöön tai henkilöihin. Monet meistä pitivät pakkomielteen salassa turvautumalla pakonomaisesti masturbointiin, kuviin, fetisseihin, tirkistelyyn tai itsensäpaljasteluun. Jotkut meistä tekivät toisista toimintansa uhreja. Ja meistä monien kohdalla pakomielteemme kulutti perhettämme, työtovereitamme ja ystäviämme. Hyvin usein tunsimme, että olimme ainoita jotka eivät pystyneet lopettamaan ja että teimme tätä – mitä tahansa se olikin – vastoin tahtoamme.

Kun tulimme SA:han, havaitsimme että eroavaisuuksistamme huolimatta jaoimme saman ongelman – riippuvuuden himosta, johon yleensä liittyi jonkinlaista pakonomaista seksuaalista käytöstä. Samaistuimme toistemme tunteisiin ja ajatuksiin. Mitä tahansa eri piirteitä ongelmaamme liittyikin, olimme kuolemassa hengellisesti. Kuolemassa syyllisyyteen, pelkoon ja yksinäisyyteen. Kun ymmärsimme, että meillä on yhteinen ongelma, tajusimme, että meille oli olemassa myös yhteinen ratkaisu – Kahdentoista Askeleen toipumisohjelma toteutettuna toveriseurassa, ja perustuen siihen mitä kutsumme seksuaaliseksi raittiudeksi.

Tämä raittiuden määritelmä edustaa meille perustavanlaatuista ja välttämätöntä tilaa jotta voimme olla vapaita siitä tuskasta joka toi meidät SA:han. Olemme todenneet, ettei mikään muu toimi. Kun olemme yrittäneet kieltää sitä mitä yhteinen kokemuksemme on meille opettanut, olemme huomanneet, että emme pysty toipumaan. Ja tämä näyttää pitävän paikkansa olemmepa sitten miehiä tai naisia, naimisissa tai naimattomia, kohdistuipa pakonomainen käytöksemme samaan tai vastakkaiseen sukupuoleen, olipa meillä “sitoutuneita”, “merkityksellisiä” tai irtosuhteita, tai turvauduimmepa sitten vain seksiin itsemme kanssa “fyysisenä purkautumiskeinona”. Kuten Nimettömien Alkoholistien miehet ja naiset oppivat yli viisikymmentä vuotta sitten, “puolinaiset toimet eivät auttaneet meitä vähääkään”!

Emme väitä ymmärtävämme kaikkia seksuaalisen raittiuden seurauksia. Jotkut meistä uskovat, että seksuaalisella raittiudella on syvempi hengellinen merkitys, kun taas toiset kertovat yksinkertaisesti, että ilman vakaata ja selkeää näkemystä, “juonikas, petollinen ja voimakas” seksiholismimme ottaa vallan ennemmin tai myöhemmin. Emme myöskään väitä, että raittius yksistään johtaa pysyvään ja riemukkaaseen toipumiseen. Kuten alkoholistit, mekin voimme olla “kuivilla” olematta raittiita syvemmässä merkityksessä. Emme edes väitä että seksuaalinen raittius saisi yksilön voinnin paranemaan välittömästi. Me, kuten muutkin addiktit, voimme käydä läpi vierotusoireita, kun luovumme “huumeestamme”. Silti, huolimatta kysymyksistä, kamppailuista ja sekavuudesta jotka olemme käyneet läpi, olemme huomanneet, että seksuaalinen raittius todella on “avain onnelliseen ja riemukkaaseen vapauteen jota emme muuten voisi kokea”. Tästä syystä pysymme SA:ssa.

Meillä on ratkaisu. Emme väitä, että se on kaikkia varten, mutta meidän tapauksessamme se toimii. Jos samaistut meihin ja ajattelet, että saatat jakaa ongelmamme, haluaisimme jakaa ratkaisumme kanssasi.

Varoitus:

Suosittelemme etteivät Nimettömien Seksiholistien tulokkaat paljasta heidän mennyttä seksuaalista käytöstään puolisolle tai perheenjäsenille, jotka eivät vielä tiedä siitä, ilman huolellista harkintaa ja jonkin pituista seksuaalisen raittiuden ajanjaksoa, ja vielä silloinkin keskusteltuaan ensin asiasta SA sponsorin tai ryhmän kanssa. Tyypillisesti kun tulemme ohjelman pariin, haluamme jakaa innostuksemme läheisiemme kanssa, ja kertoa kaiken suoraa päätä. Tällaiset paljastukset voivat vahingoittaa perhettämme tai muita ja ne pitäisi rajoittaa ryhmään johon kuulumme kunnes viisas toimintatapa tulee ilmeiseksi. Tietysti, jos on mitään mahdollisuutta että olemme saattaneet muita vaaralle alttiiksi, ryhdymme välittömiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

On vain harvoja asioita jotka voivat vahingoittaa parantumisen mahdollisuuksia perheessä samalla tavalla kuin ennenaikainen tunnustus puolisolle tai perheelle jossa pyhiä siteitä ja luottamusta on loukattu. Tahtomattamme tällaiset tunnustukset voivat olla yrityksiä vapautua syyllisyyden tunteistamme, päästä takaisin suosioon tai antaa näyte tahdonvoimastamme. Erityinen varovaisuus on tässä tarpeen.

Perheelle tehtävien hyvityksien tulee alkaa päivittäisellä seksuaalisesti raittiilla, muuttuneella asenteella ja käytöksellä. Kun toipumisemme jatkuu, löydämme tapoja tehdä suoria hyvityksiä. Sponsorin ja ryhmän apu on välttämätön tässä asiassa. On aina olemassa tapa korjata asiat, jos sitä todella haluamme.