Ratkaisu

Näimme, että ongelmamme oli kolmiosainen: fyysinen, tunneperäinen ja hengellinen. Parantumisen oli tapahduttava kaikissa kolmessa.

Ratkaiseva asenteiden muutos alkoi, kun myönsimme, että olimme voimattomia ja että tapamme ruoski meitä. Tulimme kokouksiin ja pidättäydyimme tavastamme. Joillekin tämä tarkoitti sitä, ettei harrastanut seksiä itsensä tai muiden kanssa, tai ryhtynyt seurustelemaan. Joillekin tämä tarkoitti myös ”kuivumista” eli sitä, että luovuimme seksistä puolison kanssa joksikin aikaa jotta voisimme toipua himosta.

Havaitsimme, että pystyimme lopettamaan, ettei nälkä tappanut meitä, että seksi oli todellakin valinnaista. Oli toivoa vapaudesta, ja aloimme tuntea olevamme elossa. Tästä rohkaistuneina käännyimme yhä enemmän pois eristävästä pakkomielteestämme seksin ja itsemme suhteen ja tukeuduimme Jumalaan ja muihin ihmisiin.

Kaikki tämä oli pelottavaa. Emme nähneet tietä edessämme, mutta näimme, että toiset olivat menneet edellämme. Jokainen uusi luovuttamisen askel tuntui askeleelta tyhjyyteen, mutta me otimme sen. Ja sen sijaan, että luovuttaminen olisi tappanut meidät, se tuhosi pakkomiellettä! Olimme astuneet valoon, aivan uudenlaiseen tapaan elää.

Toveriseura antoi meille tarkkailua ja tukea, jotta emme hämmentyisi, turvallisen sataman, jossa voisimme vihdoin kohdata itsemme. Sen sijaan, että piilotimme tunteemme pakonomaiseen seksiin, aloimme paljastamaan hengellisen tyhjyytemme ja nälkämme juuria. Ja niin paraneminen alkoi.

Kun jouduimme kohtaamaan vikamme, meissä heräsi halu muuttua. Niiden luovuttaminen mursi sen vallan, joka niillä oli meihin. Olimme ensimmäistä kertaa sinut itsemme ja toisten kanssa ilman ”huumettamme”.

Antamalla anteeksi kaikille, jotka olivat vahingoittaneet meitä, ja vahingoittamatta muita, yritimme korjata omat virheemme. Jokainen hyvitys vähensi sitä kauheaa syyllisyyden kuormaa hartioiltamme, kunnes pystyimme nostamaan päämme, katsomaan maailmaa silmiin ja seisomaan vapaina.

Aloimme harjoittamaan positiivista raittiutta, ryhtymällä rakkauden tekoihin parantaaksemme suhteitamme muihin. Oppimme antamaan. Ja se määrä, jonka annoimme, oli määrä, jonka saimme takaisin. Olimme löytämässä sen, mitä mikään korvike ei ollut koskaan antanut. Olimme luomassa todellista yhteyttä. Olimme kotona.